Tänään on ollut kumma päivä. Kun olimme tekemässä lounasta meidän keittiössä niin keittiön ikkunan takana (joka on siis suoraan meidän talon avoulkokäytävään) kolme tyyppiä laittoi päälle sellaisia suojahaalareita ja maskeja ja meni meidän naapuriin. Niillä oli käsissään lappuja, joissa luki metropolitan police, crime scene jotain ja mietittiin että mitähän on tapahtunut. Emmi sitten avasi oven ja yritti saada vähän selvyyttä tilanteeseen, yksi poliiseista näytti virkamerkkiään ja sanoi että tulee kohta jutteleen. No siinä me sitten syötiin, kun joku tarkasteli meidän ikkunasta sormenjälkiä, mikä tuntui hieman absurdilta ja ehkä vaivaantuneelle. Poliisi tuli sitten melko pian jutteleen ja sanoi, että naapurin mies on kadonnut ja kyseli meiltä kaikkea eikä me oikein osattu sanoa mitään (varmaan siksi kun tällaista käytännön tilannetta ei harjoitella koulujen englanninkielen kirjoissa). Sitten kun oltiin meidän huoneessa, niin kuulimme ihan selvästi, kun poliisi antoi tilanneraporttia ja puhui dna:sta ja jostain kadonneista matoista ja muuta. Tosi hämmentävä fiilis, kun tällaiset asiat on viihteellistetty niin kovasti, että ensimmäinen olotila oli sellainen että olis jossain telkkarisarjassa, vaikka se tuntuikin hyvin todelliselta.

Joka tapauksessa illalla oli treenit ja poliisit jäi jatkamaan tutkintojaan, kun lähdimme niihin. Menimme noin tuntia aiemmin harjoittelemaan syöttäjä.  Meidän bäkkivalmentaja oli kanssa aiemmin paikalla ja se auttoi meitä, mikä oli tosi mukavaa. Itse treeneissä oli tosi paljon tyttöjä paikalla, paljon sellaisiakin, joita en ollut aiemmin tavannut. Harjoittelimme ruckin putsausta ja erilaisia tekniikoita siihen, jos vastustaja pyrkii ottamaan palloa käsillä ruckista. Sitten harjoittelimme peliä varten erikseen backit ja forwardit ja sitten ykkös ja kakkosjengiläiset erikseen. Pääsin kakkosjoukkueen aloittavaan kokoonpanoon 13:sta, Emmi on ensimmäinen varanainen.